Marttojen Uudenmaan piirin puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 29.3.2014

Marttojen Uudenmaan piirin puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä pidettiin 29.3.2014 Helsingissä.

Mukana Minna ja Marja Juurimartoista sekä noin 100 muuta marttaa Uudeltamaalta.

Anne Lempinen avasi päivän ja Tarja Rantanen esitteli ohjelman.

Riitta Pulla puhui innostavasti aiheesta ”Kukapa meistä ei haluaisi antaa maailmalle parastaan”. Hän käsitteli riittämättömyyden tunnetta, omaa asennetta, tilanteessa läsnäoloa, kielteisyyden hallintaa ja tunne-elämän tyylikkyyttä. Saimme lisäksi käytännön neuvoja esiintymistilanteisiin ja elekielellä viestintään. Kotiläksyksi tuli joka-aamuisia itseensä kohdistuvia myönteisyysharjoituksia peilin edessä. Kirjavinkki: Eckhart Tollen teokset.

Piritta Seppälä jatkoi kertomalla viestinnän periaatteista ja antamalla käytännön neuvoja viestinnän hyvään tekemiseen ja hallintaan marttayhteisössä. Myös martoilla viestintä tukee laajasti koko toimintaa ja hyvällä viestinnällä voidaan vaikuttaa monella tavalla. Rutiinit helpottavat viestintää. Seurasimme harjoituksena sitä, miten uusi jäsen otetaan vastaan ja mitä uusi martta haluaa ensimmäisenä tietää toiminnasta ja tapahtumista. Viestinnän motto: Suosittele, motivoi, kannusta ja rohkaise.

Esittäytymisvaiheessa saimme aplodit yleisöltä kun kerroimme, että olemme vasta 2 kuukautta vanha yhdistys. Suurin osa paikallaolijoista edusti pitkän linjan marttaperinnettä, yksi yhdistys oli jopa yli 100-vuotias.

Uudenmaan Martat täyttävät tänä vuonna 85 vuotta ja tavoitteena on tuoda juhlavuosi osaksi arkea. Leivoskilpailu tulossa, luo Aleksis Kivelle oma nimikkoleivos! Kilpailu alkaa huhtikuussa ja päättyy elokuussa 2014. 

Päivän loppuosassa keskustelua herätti Marttaliitosta tullut ohje vapaaehtoistoiminnan tilastoinnista, joka tapahtuu raportoimalla marttatyöhön kuluvat tunnit tietyin säännöin. Tuntien raportointi sähköisellä työkalulla pitäisi vuoden 2014 alusta saada toimimaan kaikissa yhdistyksissä. Monissa yhdistyksissä koetaan, että raportointi on hankalaa ja tarpeetonta erityisesti silloin kun toiminta on aktiivista. Raportoinnilla nähdään tosin myös etuja eli sitä kautta marttatoiminta tulee selkeämmin näkyväksi rahoittajille (esimerkiksi Suomen valtio, RAY), kun työ voidaan esittää numeroin. Myös työn tulokset ymmärretään konkreettisemmin, kun työhön kuluneet tunnit ovat näkyvissä. Maalaisjärki on tässä tilastoinnissa paikallaan eli luotamme ajankäytön mittauksessa arvioihin. Tarkempia ohjeita tilastoinnille selvitetään myös Juurimartoissa.