Marttojen Uudenmaan piirin puheenjohtajien ja sihteerien
neuvottelupäivä pidettiin 29.3.2014 Helsingissä.
Mukana Minna ja Marja Juurimartoista sekä noin 100 muuta marttaa
Uudeltamaalta.
Anne Lempinen avasi päivän ja Tarja Rantanen esitteli ohjelman.
Riitta Pulla puhui innostavasti aiheesta ”Kukapa meistä ei haluaisi
antaa maailmalle parastaan”. Hän käsitteli riittämättömyyden tunnetta, omaa asennetta,
tilanteessa läsnäoloa, kielteisyyden hallintaa ja tunne-elämän tyylikkyyttä.
Saimme lisäksi käytännön neuvoja esiintymistilanteisiin ja elekielellä
viestintään. Kotiläksyksi tuli joka-aamuisia itseensä kohdistuvia
myönteisyysharjoituksia peilin edessä. Kirjavinkki: Eckhart Tollen teokset.
Piritta Seppälä jatkoi kertomalla viestinnän periaatteista ja antamalla
käytännön neuvoja viestinnän hyvään tekemiseen ja hallintaan marttayhteisössä.
Myös martoilla viestintä tukee laajasti koko toimintaa ja hyvällä viestinnällä
voidaan vaikuttaa monella tavalla. Rutiinit helpottavat viestintää. Seurasimme
harjoituksena sitä, miten uusi jäsen otetaan vastaan ja mitä uusi martta haluaa
ensimmäisenä tietää toiminnasta ja tapahtumista. Viestinnän motto: Suosittele,
motivoi, kannusta ja rohkaise.
Esittäytymisvaiheessa saimme aplodit yleisöltä kun kerroimme, että
olemme vasta 2 kuukautta vanha yhdistys. Suurin osa paikallaolijoista edusti
pitkän linjan marttaperinnettä, yksi yhdistys oli jopa yli 100-vuotias.
Uudenmaan Martat täyttävät tänä vuonna 85 vuotta ja tavoitteena on
tuoda juhlavuosi osaksi arkea. Leivoskilpailu tulossa, luo Aleksis Kivelle oma
nimikkoleivos! Kilpailu alkaa huhtikuussa ja päättyy elokuussa 2014.
Päivän loppuosassa keskustelua herätti Marttaliitosta tullut ohje
vapaaehtoistoiminnan tilastoinnista, joka tapahtuu raportoimalla marttatyöhön
kuluvat tunnit tietyin säännöin. Tuntien raportointi sähköisellä työkalulla
pitäisi vuoden 2014 alusta saada toimimaan kaikissa yhdistyksissä. Monissa
yhdistyksissä koetaan, että raportointi on hankalaa ja tarpeetonta erityisesti
silloin kun toiminta on aktiivista. Raportoinnilla nähdään tosin myös etuja eli
sitä kautta marttatoiminta tulee selkeämmin näkyväksi rahoittajille
(esimerkiksi Suomen valtio, RAY), kun työ voidaan esittää numeroin. Myös työn
tulokset ymmärretään konkreettisemmin, kun työhön kuluneet tunnit ovat
näkyvissä. Maalaisjärki on tässä tilastoinnissa paikallaan eli luotamme
ajankäytön mittauksessa arvioihin. Tarkempia ohjeita tilastoinnille selvitetään
myös Juurimartoissa.